Suklaan himo vei mennessään.... damn!

Eeh,... edelliseen postaukseen liittyen, suklaan himo vei mennessään ja vanhat huonot tavat nosti päätään. Olen seurannut mielitekoa ja syönyt suklaata päivittäin. Ei hyvä, sen mukainen on olokin. :(

(Kuva)

Edellisessä postauksessa mietin että ehkä sokerilakko ei ole mua varten, koska en halua miettiä liikaa sokeria tai siitä kieltäytymistä. Nyt kuitenkin viimeisten päivien aikana olen tajunnut ettei sitä "vaikeutta" kestänyt kuin pari päivää. Oikeastaan vain hetken parina päivänä. Se makeanhimo olisi kyllä mennyt ohi jos olisin ollut lujempi. Kyllä sen hetkellisen sinnittelyn kestää paljon mielummin kuin tän sokerinsyöntiä seuraavan väsymyksen ja itsesyytöksen. Eihän siitä satunnaisesta sokerinsyönnistä mitään haittaa kai olisikaan, mutta mitä ilmeisimmin mä en vaan osaa lopettaa. Ainakaan vielä. Parempi siis olla kokonaan ilman. Uusi 6viikon ilman sokeria- kuuri alkakoon! :)

"Be strong and carry on" (kuva)

Niinpä mun onkin vain kehitettävä omat keinot miten selätän makeanhimon sen iskiessä. Tässä tulee mun suuri suunnitelmani :) :

- Syö säännöllisesti (ettei verensokeri laske ja makeanhimo yllätä)
- Makeanhimon yllättäessä tarkista minkä verran edellisestä ruokailusta on aikaa. Jos nyt olisikin jo ruoka-aika (ja kyseessä on oikeasti nälkä) syö terveellinen ateria tai välipala.
- Mikäli nyt ei ole ruoka-aika, ota iso lasillinen vettä ja kuppi vihreää teetä.
- Pidä mukana manteleita, nappaa välipalaksi tarvittaessa.
- Makeanhimon yllättäessä (yllämainittujen lisäksi) tee jotain saadaksesi ajatukset pois ruoasta: joogaa, kävele, leiki lasten kanssa tai meditoi.

JUST CHILL! Ei voi olla vaikeaa - ainoa asia joka on kielletty on sokeri, mikään muu ei. <3 (Kuva)

Syön siis pääosin terveellisesti muuten. Pidän ruokapäiväkirjaa (mutta en laske kaloreita) joka helpottaa hahmottamaan mitä ja kuinka paljon päivän aikana tulee oikeasti syötyä. Sen avulla on myös helpompi analysoida syitä ja seurauksia painon nousussa ja vyötärön ympärysmitan muutoksessa. Koska mun heikkoudet on nimenomaan makeissa herkuissa, on sokeripitoiset herkut ainoa oikea pahe mun ruokavaliossa. En himoitse rasvaa tai suolaisia herkkuja, joten niiden osalta välteltävää ei olekaan. Himoitsen terveellistä ruokaa (ja sitten sitä sokeria...). Eli ainoa mitä mun pitää nyt tehdä on välttää sitä penteleen sokeria, eh? Ei pitäisi olla vaikeaa. :)

Eiks oo ihanaa että aina on uusi mahdollisuus? Mokista opitaan! :)

(Kuva)

Flunssa potkii päähän

Oon edelleen flunssassa. Tätä on nyt kestänyt jo yli viikon... Kurkku edelleen kipeä, räkää riittää poskissa, nielussa ja keuhkoissa. Nyt vaiheena on ärsyttävä yskä joka tuntuu repivän keuhkot tullessaan.

Kuva

Liikunta on ollut pannassa, tietenkin, mutta sen puute saa olon vaan pahemmaksi. Kroppa tuntuu kipeältä ja löysältä. Jätin jopa pyöräilytkin viikolla, töihin menin autolla ettei flunssa saisi lisäpotkua liikunnasta. Silti esim. tämänpäiväinen kauppareissu sai olon tuplasti huonommaksi (kurkkukipu muistutti olemassaolostaan ja yskänpuuskat koetteli keuhkoja). 

 Loppuviikon olen taistellut makeanhimon kanssa. Ensin tsemppasin mm. hedelmien ja salmiakkixylitol-purkan avulla sekä kuivattujen karpaloiden napostelulla. Illalla meinasin jopa mennä ostamaan suklaata, kaupan pihalla käännyin kuitenkin takaisin ja tein itelleni rahka-banaani-mustikka-pellavansiemen- iltapalan. Wohou, olo oli tosi hyvä jälkeenpäin kun olin selättänyt
mieliteon!! :)

Perjantaina kuitenkin sorruin... suklaaseen! :(

Nyt olenkin miettinyt tämän syitä ja seurauksia. Minkähän takia sairastuin taas heti aloitettuani tietoisesti tarkkailla syömisiäni? Kuulin ystävältäni teorian, että ehkä mä olen sairastunut karsittuani sokerit pois ruokavaliosta ja nyt kroppa protestoi, kärsin siis vieroitusoireista? Mielenkiintoinen teoria, mutta vesittyy kuitenkin sillä tosiasialla että flunssan aiheuttaa virustartunta.

Omia järkeilyjäni on se, että en ehkä ole nukkunut tarpeeksi ja että viimeviikkoina liian useat syömistäni aterioista koostuu kylmistä salaateista. Salaatti nyt vaan on niin helppo ottaa mukaan töihin. Silti keitot tms. lämpimät ruoat olisi varsinkin tähän vuodenaikaan suositeltavia. Niin, ja vaikka kuinka olen huolehtinut tarpeellisesta vitamiinien ja maitohappobakteerien saannista, tuovat perheen pienimmät jäsenet kaikki taudit kotiin. Sitä nyt on sairastettu koko perheen voimin joten ei mikään ihme että olen itsekin kipeänä. Kehon vastustuskyky on siis heikentynyt ja virus on tehnyt tuhojaan.

Tätä juttua kirjoittaessani kävin tuolta Tohtori.fi-sivustolta lukemassa mm. flunssan torjuntakeinoista, hoitokeinoista ja mahdollisista jälkitaudeista. Keskiverto flunssan kestoaika on 10 vuorokautta, joten pian pitäisi sairastelun olla ohi. Liikunnankin aloittelen oireiden loputtua mahdollisimman kevyesti. Tämä tarkoittanee sitä että edistystä mitoissa tai painossa tuskin tulee näkymään seuraavassa seurantavaiheessa. :P Ei voi minkään, terveys on kuitenkin tärkeämpää. :) Ja sitten kun olen tervehtynyt jatkan taas entistä energisempänä ja kuuntelen tarkemmin kehoani: lepoa, liikuntaa ja herkuttelua sopivassa suhteessa. Nimittäin joo... pyörsin päätökseni siitä 6 viikon herkkulakosta. Ei se toimi mun kohdalla- syön silloin vaan kaikkea muuta kaksin verroin tai mietin herkkuja ja syömisiäni kuin heikkopäinen! En halua kumpaakaan, en vaan oikeasti halua mitään syömishäiriötä tai antaa syömisten määrätä mun ajatuksiani liikaa. "Jos yrittää liikaa, vaikutukset voi olla juuri päinvastaiset" Älä stressaa, hommat sujuu silloin helpommin. (Annen mietteitä ;) )

Kuva

Minne olen matkalla

Sain tsemppariltani (a.k.a sisko) tehtävän miettiä tarkkaan oma tavoitteeni. Minkälainen olen, miltä musta tuntuu, kenen kanssa olen, miltä näytän, mitä vaatteita käytän kun pääsen tavoitteeseeni. Ei kuulemma ole hyvä katella liikaa "ennen"-kuvaa tai sättiä omaa peilikuvaa. Se on asenteesta kiinni, on keskityttävä maaliin ja pyrittävä sinne.

Tässä siis tavoitteeni:

Haluan olla rannalla miettimättä kiloja tai sitä miltä näytän. (kuva)

Haluan notkeat ja vahvat lihakset. (kuva)

No se vatsa... (kuva)

Haluan pukea päälleni mitä vaan ja näyttää aina hyvältä. (kuva)

(kuva)

(kuva)

Haluan antaa lapsilleni terveen, hyvän ja onnellisen elämän esimerkin. (kuva)

Potentiaalii

Usein aina työmatkalla kuuntelen musiikkia. Musiikkityyli riippuu fiiliksestä. Nyt kun olo on vähän flunssainen, koitan mennä ihan rauhaksiin ettei sykkeet nouse liikaa. Oon tykännyt kuunnella Jukka Poikaa, se on niin rentoa ja iloista musiikkia, siitä tulee hyvä mieli. :)

Kuva

Jukka Poika - Potentiaalii

...Jos sä vaalit sun pelkoo
Niin kuin farmari peltoo
Ja varot astumasta sinne missä se versoo
Elät puoliteholla
Sen se susta kertoo
Mikset ottais omast potentiaalistas selkoo

Jos sä haudot itsesääliä suurina määrinä
Niin et sä oot uhri
Ja maailma on väärässä
Elät vajareilla
Sen se susta kertoo
Mikset ottais omast potentiaalistas selkoo

Omaan mukavuuteen on helppo tuudittuu
Silloinkin kun pitäis kasvaa ja uudistuu
Kelaat samaa luuppii kunnes se jumittuu
Jumittuu, jumittuu
Kaikki seisovat aallot, jähmeät patsaat
Joita puolustat
Niihin voimasi satsaat
Ne on niin rakkaat
Pikku harhakuvat...

...Reunan yli nojaten
Tyhjyyttä halaten
Rakkautta tuhlaten
Sydäntäsi avaten
Vitutusta uhmaten
Karsinasta karaten
Seuraava leveli on just sua varten

Sun mieles aavikol on jossain puutarha
Mis kaikki on mahdollista
Eikä mikään oo varmaa
Ja vaiks sä kynnät mielelläs
Sun pitkää suoraa sarkaa
Niin koita välil vierailla viidakos
Ja jos se on sulle tuntematon alue
Niin ilmankos

Voi myös kuunnella biisin tästä.

Kuva WeHeartIt

Sä pystyt siihen!

Viikonloppu meni sairastellessa... flunssa koittaa tulla. Kurkku on kipeä, korvat on kipeät, lihaksia särkee. Ja nyt sitten alkaa tulla nuha. Liikunnasta on siis pidetty taukoa. Tänään menin kuitenkin töihin aamulla pyörällä, ja koska viima tuntuu kipeissä korvissa, otin jo käyttööni pipon (siis ohut juoksu/hiihtopipo joka sopii sopivasti kypärän alle). Takaisin kotiin pyöräillessäni ihmiset kattoivat pitkään ja mun piti oikein tarkistaa etten vaan ole laittanut kypärää epähuomiossa väärinpäin päähän... Kotona sitten tajusin kun mies tokaisi "siellä on nyt aika lämmin ilma, + 18astetta." :D Mutta ei silti, ei se pipo tuntunut olevan liikaa, viima käy korviin.

Kuva

Aloittaessani tätä elämäntaparemonttia ajattelin että olen itse itseni valmentaja, psyykkaaja, personal trainer. Ajattelin etten ole yksin, onhan mulla itseni joka aina kannustaa ja potkii eteenpäin. Aika hyvä ajatus vai mitä? ;) Jep, ei se oikein vaan niin onnistunu, ainakaan mun kohdallani. Jos olen vähän maassa ja mieli tekee vanhojen tapojen mukaan lohtuherkkuja, niin kyllä mä helposti vaan sanon että "joo, eihän yksi herkkuhetki haittaa, anna mennä vaan!"

Päätinkin nyt tehdä toisin. Värväsin lähipiiristäni luottohenkilön, jolle kerroin projektistani ja tavoitteistani. Mun ihana siskoni lupautui ja voi että... ne sanat: "Sä pystyt siihen, ihan varmasti." Se, kun kuulee jonkun muun sanovan sen, on ihan eri juttu. Sisko on vieläpä ammatiltaan oikein hyvin perillä ravinnosta, liikkumisesta ja ihmisen fysiikasta, joten mulla on ihan oma tietopankki. Ja vieläpä se, kun toinen sanoo "aina voit soittaa, ihan aina jos on hankala olo, kyllä mä autan". Uskon sen olevan aika olennainen tekijä siinä, onnistuuko jokin prokkis vai ei. Se, että on joku, joka uskoo että pystyy siihen ja tsemppaa ja kannustaa silloinkin kun oma usko alkaa hiipua. <3

Mä pystyn siihen! :)

Kuva

Paha, pahempi, sokeri?

Aloitettuani elämäntaparemontin ajattelin vähentäväni herkkujen ja energiajuomien kulutusta. Aloittelin jo elokuussa mutta miten kävikään... Joka päivä sorruttuani energiajuomaan, ajattelin "no huomenna sitten..." ja seuraavana päivänä olin taas samassa tilanteessa. Energiajuomiin ja herkkuihin olin jo niin tottunut että heti kun mieleni teki vähänkin makeaa, olin jo tehnyt päätöksen syödä, vaikken mitään ollut vielä laittanut suuhuni. Meillä on vieläpä töissä makeislaari josta saa päivän aikana ostettua herkkuja, paha paha juttu tälläiselle sokerinarkkarille.

Kuva

Sitten luin heinäkuun Kuntoplus-lehdestä jutun "Onko sokeri yhtä vaarallista kuin kokaiini?". Jutun mukaan asiantuntijoiden tutkimustuloksena sokeriin jää helposti koukkuun koska sokerin ansiosta aivot alkavat vapauttaa hyvää oloa tuottavia välittäjäaineita. Lisäksi sokeri lievittää kipua vaikuttaen samoilla alueilla aivoissa kuin esim. morfiini ja heroiini.
Tutkimusten mukaan sokeri imeytyy elimistöön nopeiten kun se nautitaan nestemäisessä muodossa, kuten virvoitusjuomina tai mehuina. Sokeri pilkkoutuu maksassa ja muuttuu siellä rasvaksi. Näin ollen maksan täytyy tehdä todella paljon töitä, jos sokeria syödään tai juodaan suuria määriä.

Kuva

Kaikki ei tietenkään ole riippuvaisia sokerista, mutta todella moni on. Tutkimusten mukaan siitä voi syyttää sitä, että nykyään niin moniin ruokiin lisätään sokeria ja ruoat syödään "vaaleina" (poistettu kuitu ja kuoriosat).
Jotkut tutkijat olivat jutun mukaan sitä mieltä, että sokeri on suorastaan myrkyllistä keholle, useimpien mukaan sokeri on terveyshaitta vain silloin, jos sitä syödään liikaa.

No mitä haittoja sokerin syömisestä sitten on? Liika sokerin syönti heikentää maksan toimintaa, kohottaa verensokeria, veren kolesterolia ja verenpainetta. Jos sokerin aiheuttamiin haittoihin liittyy vielä vyötärölihavuus, sokerin liikasyönti altistaa lukuisille vakaville sairauksille, kuten diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille sekä syövälle.

Kuva

Lukiessani juttua mietin enemmän ja enemmän kuinka sokerin haittapuolista pitäisi puhua enemmän. Lapsillehan opetetaan pienestä pitäen herkuttelu karkkipäivinä, jotkut syö vielä useammin. Nuoria (ja jopa ihan lapsia) näkee notkumassa puistoissa tai kaupungilla energiapullo kädessä. Etenkin näiden energiajuomien koukuttavuudesta (ja siten vaarallisuudesta) pitäisi olla maininta jo pullon kyljessä ja vaikka hyllyn edessä kaupassa. Sillä energiajuomat koukuttaa!! Been there, done that! Ne sisältää suuren määrän kofeiinia, sen lisäksi sokeria ja tauriinia. Muistan ekoina kertoina kuinka ne aiheutti sydämentykytystä ja vapinaakin... mutta se meni sitten ohi kun siihen tottui. Ajatella.

Onneksi, onneksi jutun mukaan sokeririippuvuudesta voi päästä eroon. Oli sitten kyse suklaasta, limsasta tai muusta makeasta. Ruotsalainen tutkija ehdottaa sokeririippuvuudesta eroon pääsemiseksi täydellistä pidättäytymistä sokerista, vaaleasta leivästä ja pastasta vähintään kuuden viikon ajaksi. Kannattaa myös juoda paljon vettä, nukkua hyvin ja liikkua (mielellään ulkona). Muutamien viikkojen päästä sokerinhimo alkaa hävitä ja sokerin ja nopeiden hiilareiden välttäminen helpottuu.

Olenkin siis ottanut tämän haasteen - olen sokerilakossa seuraavat 6 viikkoa! Kuuri alkoi maanantaina, eli 5 päivää takana. Toistaiseksi on ollut yllättävän helppoa, eilen teki ensimmäistä kertaa mieli makeaa ja silloin otin kourallisen pähkinöitä ja rusinoita joka helpotti äkäisimpään makeanhimoon. Kyllä mä pystyn tähän!! :)

Treenit vko 35

Tämän viikon treenit näkyy ohessa. Työmatkapyöräily takaa sen että työpäivinäkin tulee liikuttua. Muuten hyvät aikeet saattaisi helposti kaatua ajanpuutteeseen tai laiskuuteen. Sunnuntain pidin "vapaapäivänä" treenistä, silloin tein vain rennon kävelylenkin.

Elämäntaparemonttia - lähtötilanne

Olen miettinyt paljon sitä mitä haluaisin elämältäni: minkälainen haluaisin olla, miten voisin sen saavuttaa. Siihen on vaikuttanut suurelta osin se, että olen viime aikoina (eli erityisesti kuluneen vuoden aikana, mutta oikeastaan jo n.3 vuoden ajan) joutunut ihan liikaa miettimään ruokaa, laihtumista ja lihomista. Olen tällä hetkellä painavimmillani kuin koskaan. Joka päivä joudun miettimään mitä laittaisin päälle kun vaatteet kiristää, housut ei mene jalkaan ja paidat kiristää inhottavasti vatsan kohdalta. Mikään ei näytä hyvältä ja peilistä näkyvä kuva ei vastaa omaa mielikuvaani itsestä.

Olo on onneton ja liian usein haen mielihyvää ruoasta. Olen pahasti koukussa makeaan, erityisesti  energiajuomiin.Usein masennuksen iskiessä mieli tekee vain energiajuomaa, karkkia ja suklaata. Jep, vanha kunnon sokerihumala joka piristää oloa ja hellii makunystyröitä, kunnes sen jälkeinen verensokerin lasku saa mielen maahan ja katumuksen vallassa piiskaa itseään vielä enemmän. Tiedostan kyllä että energiajuoma ja sen sisältämät hiilihapot (+ kukaties mitkä muut myrkyt...) saa mahan turpoamaan eikä peilikuva miellytä.

Tässä tilanne tällä hetkellä: 

Kuvat otettu 10.08.2012

Pituus 165cm

Paino 70kg

 

Mitat 2.9.2012

Vyötärönympärys 88cm

Lantionympärys 105cm

 Oikea reisi 64,5cm

Vasen reisi 64cm

Rinnanalusmitta 83,5cm

Oikea hauis 30cm

Vasen hauis 31cm

Mitat otettu leveimmästä kohtaa (vyötärö n.2cm navan yläpuolelta, eli sieltä missä vyötärön kuuluisi olla), paitsi rinnanalusmitta tietty rinnan alta.

Kuvat on järkyttävät, mutta kertovat tositilanteen. Julkaisen ne motivaatiokeinona - kun raportoin edistymisestäni tänne ehkä saan tarvisemaani boostia elämäntaparemonttiini.

Kyseessä ei siis missään nimessä ole laihdutus. Ei pikakeinoja tai dieettejä, vaan terveellistä ruokaa ja liikuntaa joka tekee mut vahvemmaksi, notkeammaksi ja saa mut voimaan paremmin. Mittaan edistymistäni ottamalla mitat ja kuvat kuukausittain. Pidän ruokapäiväkirjaa itseäni varten, pystyn seuraamaan oloni syytä tai sitä mikä mahdollisesti aiheuttaa herkuttelunhimon. Katsotaan miten käy!! ;)